Pääsivu 
Opinnot 
Tiedostot 
Palaute 
FAQ 

 

 

Oppijakso 5: Kytkennän muokkaaminen

 

Tämän jakson tavoitteena on oppia muokkaamaan kytkentää.

Opiskelujakson aikana käsiteltävät asiat:

 
 

Komponentin arvon muuttaminen

 

Komponenttiarvojen vaihtoehtoiset esitystavat

 

Kytkennän kopiointi

 

Undo-toiminto

 

Solmupisteiden lukeminen ja merkitseminen

 

Tekstin lisääminen (dokumentointi)


Käynnistä ohjelma ja avaa jokin harjoitustyötiedosto, joka sisältää peruskomponentteja kuten vastus, kondensaattori, transistori ja signaaligeneraattori.


Komponentin arvon muuttaminen

 

Klikkaa työkalurivin 'nuoli' -painiketta, jolloin kursori muuttuu 'nuoli-kursoriksi'. Osoita kursorilla jotain vastusta ja klikkaa kahdesti, jolloin 'Component'-keskuteluikkuna aukeaa. Voit muuttaa vastuksen arvoa 'Value'-ruudussa. Jos vastusarvo ei ole mainitussa ruudussa, klikkaa ensin riviä, jolla vastusarvo on. Hyväksy muutettu arvo klikkaamalla 'Ok'-nappulaa. Kun seuraavalla kerralla muutat komponentin arvoa, vastuksen resistanssia tai sen nimeä (R1, R2...), klikkaa kytkentäkaaviossa komponentin sitä kohdetta, jonka haluat muuttaa.

 

Komponenttiarvojen vaihtoehtoiset esitystavat

 

Lukuarvo voidaan antaa paljaana lukuna, etuliitteitä käyttäen tai eksponenttimuodossa.

 

Käytettäviä etuliitteitä:
 

 

p (piko)

 

 

n (nano)

 

 

u (mikro)

 

 

m (milli)

 

 

k (kilo)

 

 

Meg (mega)

 

 

T (tera) jne


Ainoa poikkeus totuttuun on mega! Jos etuliitteinä käytetään joko isoa tai pientä m-kirjainta, tulkitsee ohjelma sen aina 'milliksi'.

 

Komponenttiarvojen esitystapoja on useita. Esimerkiksi 2.2 kilo-ohmin vastusarvon voi merkitä: 2200, 2.2k tai 2.2E3.

 

Käytettäviä laatujen yksikköjä:

 

 

pF, nF, uF

 

 

kHz, MegHz

 

 

ms, us

 

 

mA

 

 

uV jne


Laskimen käyttö etuliitteiden kanssa: Omega-merkkiä ei voi käyttää komponenttiarvojen määrittelyssä, mutta tarvittaessa kyllä tekstimuodossa. Jos henkilökohtainen laskimesi ei tunnista kirjainetuliitteitä, on helpointa käyttää komponenttiarvojen määrittelyssä eksponenttiesitystä, esimerkiksi:
 

 

1E-12 (1pF)

 

 

2.2E-9 (2.2nF)

 

 

100E-6 (100uF) jne

Simulaatio-ohjelman oma laskin tuntee molemmat esitetyt lukuarvojen esitystavat. Voit käyttää vaikkapa kirjainetuliitteitä, jotka ovat helppolukuisempia. Huomaa pilkun ja pisteen käyttö. Simulaatio-ohjelma (amerikkalainen kun on) tulkitsee pisteen (.) desimaalierottimeksi ja pilkun (,) lukujen erottimeksi. Esimerkiksi 4,6 tarkoittaa kahta lukua, nelosta ja kuutosta.

Kokeile laskimen käyttöä valitsemalla työkaluriviltä laskimen nappula (Calculator) ja laske seuraavat esimerkit:

 

 

1000 * 0.000001

 

 

1k*1u

 

 

1E3*1E-6

Kaikista tehtävistä pitäisi tulla sama tulos. Laske vielä seuraava esimerkki:

 

 

1/(2*pi*sqrt(10mH*2.2nF))

Vihje: maalaa hiirellä rivillä oleva lauseke, paina 'Ctrl+C' (kopioi), siirry simulaatio-ohjelmaan ja avaa sen laskin, klikkaa laskimen ruutuun, paina 'Ctrl+V' (liitä) ja klikkaa lopuksi laskimen 'Calculate'-painiketta.

 
Kytkennän kopiointi  

Eräs mielenkiintoinen tapa opiskella simulaation käyttöä on testata kahden eri kytkennän samanaikaista toimintaa. Ensimmäinen kytkentä voi olla aluksi vaikka jokin oppimateriaalissa esitetty ja toinen voisi olla siitä itse tehty muunnos.

Avaa työtiedosto 014A.cir (puoliaaltotasasuuntaus) klikkaamalla valikkorivillä: 'File / Open / 014A / Enter'. Klikkaa seuraavaksi kytkentäkaavion oikealla puolella olevaan tekstiobjektiin (Muuntajan muuntosuhde...) ja hävitä se 'Delete'-näppäimellä. Vedä hiirellä pitäen sen vasemmanpuoleista painiketta alhaalla kytkentäkaavion vasemmasta yläkulmasta sen oikeaan alakulmaan, jolloin kytkentäkaavion alue aktivoituu. Pidä 'Ctrl'-näppäin alhaalla ja klikkaa hiirellä kytkentäkaavion alueelle. Nyt kytkentäkaavion kopio 'tarttuu' kursoriin ja voit siirtää kopion haluamaasi paikkaan (alkuperäisen oikealle puolelle). Klikkaa vielä kerran kytkentäkaavioalueen ulkopuolella, jolloin alueen aktivointi loppuu.

 

Nyt olet kopioinut kytkentäkaavion. Sinulla on kaksi identtistä kytkentäkaaviota - vai onko?

Kytkennällisesti ne ovat identtisiä, mutta aivan tarkasti katsoen niissä on eroja.

 

 

Komponenttien nimet (R1, R2, R3...)

 

 

Tulo- ja lähtöpisteiden merkinnät (out1, out2...)

Ohjelma on suorittanut automaattisesti uudelleen nimeämisen inkrementoiden komponenttien nimet sekä tulo- ja lähtöpisteet.

 

 

Tämä onkin välttämätöntä tutkittaessa kytkentöjä myöhemmin analyysien avulla.


Muuta jälkimmäisen kytkennän kuormitusvastuksen (R2) arvo esim. 1 kilo-ohmiksi. Käynnistä 'Transient'-analyysi ja lisää 'Transient Analysis Limits' -keskusteluikkunaan uusi määrittelyrivi: Klikkaa keskusteluikkunan alinta riviä ja sen jälkeen 'Add'-painiketta. Ikkunan alaosaan ilmestyy puoliksi täytetty määritysrivi. Täytä tämä rivi seuraavasti:

 

 

Muuta kuvanumero (2) 3:ksi

 

 

X-akselin (vaaka-akseli) määrite t tarkoittaa aikaa (time)

 

 

Y-akseli (pysty-akseli) mittaa hetkellisjännitettä (v) pisteestä out2, määritteellä: 'v(out2)'.

 

 

X-range on aika-akselin skaalaus (0 - 100ms)

 

 

Y-range on jänniteakselin skaalaus (0 - 50V)

 

 

Fmt (5.3) on laskentatarkkuuden määrite, josta ei normaalisti tarvitse välittää

 

Suorita kahden samanlaisen sähkölähteen analyysi. Huomaat, että puoliaaltotasasuuntaajien jännitteet eroavat toisistaan niin suuruudeltaan kuin hurinaltaankin. Syy on tietenkin niiden erilainen kuormittaminen.

 
Undo-toiminto  
Monissa eri tilanteissa tapahtuu virheitä: kytkentäkaavio voi kopioitua edellisen päälle, hankalan näköinen analyysimäärite saattaa 'kadota' tms. Ohjelma sallii yhden virheen kerrallaan. Viimeksi annettu väärä komento voidaan yleensä kumota työkalurivin 'Undo'-painikkeella. Etsi painike (kaksi nuolta) ja osoita sitä kursorilla, jolloin kuvaruudun vasempaan alareunaan, tilariville, ilmestyy teksti: 'Undoes the last operation'. Harjoittele toiminnon käyttöä.
 
Solmupisteiden lukeminen ja merkitseminen  

Solmupisteeksi kutsutaan sitä kytkentäkaaviossa olevaa aluetta, jolla on sama sähköinen potentiaali. Solmupisteet eivät ole pisteen muotoisia, vaan niiden muoto riippuu kytkennän rakenteesta.

 

Solmupisteiden numeroinnin saa näkyville työkalurivin '1'-painikkeella. Solmupiste numero nollan, 'maapiste' (Gnd), numerointi ei näy. Kun analyysin keskusteluikkunassa määritetään jonkin suureen (esim. virran tai jännitteen) mittaaminen, tapahtuu se solmupisteiden numeroinnin avulla:

 

 

v(2,6) tarkoittaa jännitettä solmupisteiden 2 ja 6 välillä

 

 

v(3) tarkoittaa jännitettä solmupisteiden 3 ja 0 (Gnd) välillä

 

 

v(0,3) tarkoittaa samaa kuin edellinen, mutta napaisuudeltaan vastakkaisena


Solmupisteiden jännitteet ja loogiset tilat. Käynnistä kytkentään liittyvä analyysi ja palaa takaisin kytkentäkaavioeditoriin. Solmupisteiden jännitteet ja loogiset tilat saadaan näkyville työkalurivin '13'-painikkeen avulla.Kytkennän rakenteesta johtuen solmupiste voi olla analoginen, digitaalinen tai sekä analoginen että digitaalinen.

 

 

Analogisessa solmupisteessä (esim. vastuksen navoissa) näkyy analoginen (moniarvoinen) jännitelukema.

 

 

 

 

 

Digitaalisessa solmupisteessä (esim. digitaalipiirin lähtönavassa) näkyy digitaalinen tila:

 

 

Tila

Kuvaus

 

 

0

Nolla

 

 

1

Yksi

 

 

R

Nouseva (Rising) (nousemassa nollasta ykköseen)

 

 

F

Laskeva (Falling) (laskemassa ykkösestä nollaan)

 

 

X

Tuntematon (Unknown) (voi olla nolla, yksi tai epävakaa)

 

 

Z

Suurimpedanssinen (High impedance) (taso voi olla 0, 1, R, F, X tai epävakaa)

 

Ana/digi-solmupiste muodostuu silloin kun digitaaliseen lähtöön liitetään esim. kuormitusvastus.

 

 

Tällaisessa solmupisteessä näkyvät jännitelukema (v) sekä looginen tila (0, 1, R, F, X).


Solmupisteiden merkitseminen. Analyysimääritteitä (mittauspisteitä) voidaan osoittaa solmupisteiden numeroinnin avulla, mutta se ei ole suositeltavaa. Kun kytkentää muokataan lisäämällä, poistamalla ja siirtämällä piirrosmerkkejä, muuttuvat solmupisteiden numeroinnit automaattisesti.

 

 

Tällöin käy usein siten, että alkuperäinen mittauspiste on siirtynyt 'salaa' aivan omituiseen paikkaan ja kytkentä vaan ei toimi oletetulla tavalla.
 

 

 

Tästä johtuen on suositeltavaa merkitä solmupisteet tekstillä.
 

 

 

Suositeltavia merkintöjä ovat esim. in1 ja out1. Huomaa, että (amerikkalainen) ohjelma ei hyväksy määritteisiin skandinaavisia merkkejä (ä, ö ja å), tekstissä ne toki saavat esiintyä
 

 

 

On myös suositeltavaa käyttää em. merkinnöissä numeroa 1, sillä kytkennän mahdollinen kopiointi muuttaa kopioituneita solmupistetekstejä inkrementoiden (kasvattamalla niiden lukuarvoa yhdellä).


Solmupisteiden merkitsemisessä tulee noudattaa huolellisuutta. Tekstin tulee kiinnittyä kytkentään siten, että klikkauspiste on joko langoituksen johdinosa tai piirrosmerkin pää (ei sen johdinosa).

 

Tekstin lisääminen (dokumentointi)  

Tekstin lisääminen kytkentäkaavioon. Valitse työkaluriviltä tekstipainike 'T', jolloin kursori muuttuu 'T-kursoriksi'. Klikkaa kuvaruutua ja aloita tekstin kirjoittaminen ilmestyneeseen 'Grid Text' -keskusteluikkunaan. Tällä tekstieditorilla voit tehdä esim. solmupisteiden merkinnät, sekä kaikki muut tekstit. 'Grid Text'-teksturissa rivinvaihto on tehtävä 'Ctrl+Enter'-komennolla. Pelkkä Enterin käyttö lopettaa teksturin käytön.


Tekstin lisääminen analyysitulokseen. Suoritettuasi Transient-, AC- tai DC-analyysin voit lisätä kuviin tekstiä. Valitse työkaluriviltä sopiva tekstimuoto, ABS tai REL.

 

 

Absoluuttisesti ankkuroitava teksti (ABS) pysyy sille osoitetussa paikassa.

 

 

 

 

 

Relatiivisesti ankkuroitava teksti (REL) seuraa kuvaa ja kuvaajan paikkaa.

 

 

 

Jos analyysissä on useampia kuvia kuin yksi, valitse silloin REL-tekstimuoto osoittaaksesi tietyssä kuvassa olevaa asiaa. Tällöin teksti (REL) 'seuraa' kuvaa, kun kuvien lukumäärää tai paikkaa muutellaan.